Edellisen postauksen tiimoilta on anteeksi pyydetty ja annettu puolin jos toisin, ihana asia se.
Ihmeellinen ja hämmentävä ilta oli kyllä eilen, tutustutin kahden maailmani ihmisiä toisiinsa, annoin hirveän hyviä elämänohjeita kymmenen vuotta itseäni vanhemmalle entiselle narkkarille ja jätin jatkot väliin.
Isä kävi eilen tuomassa sohvan ja sänkyni (hyvästi 80 cm kapea asia, never again) ja korjailemassa asioita JA tuomassa ihan älyttömän määrän ruokatarpeita. Äidin kasvimaalta herkkuja, mustajuuria ja kesäkurpitsaa ja yrttejä ja kaikkea (ja herukkamehuja!). Tästä inspiroituneena lykkäsin hirveän määrän papuja likoamaan suunnitelmana keittää ja pakastaa ne tänään, krapulassa kun ei suurempiin ponnisteluihin pysty.
Koska jatkot tosiaan jäi väliin, heräsin suhteellisen virkeänä omasta sängystäni (sellaisesta, johon mahtuu molemmat kissat kainaloon), illalle oli kyllä suunnitelmia, mutta katsoin parhaaksi perua, vähän on tämän pääkopan kanssa tekemistä ja mikäpä olisi parempi tapa viettää aikaa itsensä kanssa, kuin keittiö? Lopputuloksena:
-litra valmiiksi keitettyjä soijapapuja
-litra valmiiksi keitettyjä valkoisia papuja
-puoli litraa papuja, joista en tiiä mitä kaikkia on, mutta pakasterasian kannessa lukee "ruma papumix"
-puoli litraa marinoituja soijapapuja
-iso törpöllinen chilin ja inkiväärin kanssa hillottua lampaankääpää
-valtava kattilallinen kesäkurpitsa-parsakaalikeittua (leppäsavusulatejuustolla maustettuna om nom nom)
-valtava kattilallinen rumista pavuista tehtyä savuista papu-paprika-mangoldi-tomaattipataa
Jos joku on varmaa, niin se, etten tule ainakaan kuolemaan nälkään tässä lähiaikoina. (Onnea sille, joka joskus minusta vaimon saa.) Olisin varmaan tehnyt enemmänkin ruokia, mutta pakasterasiat loppuivat kesken. Ja ehkä myös pakastimesta tila.
Puhuin tänään äitin kanssa pitkään puhelimessa ja luin sille ääneen 16-vuotiaana kirjoittamiani runoja. Yllättävää on se, että ne ei kaikki olekaan ihan hillittöntä myötähäpeää aiheuttavia.
" Se paita, joka tuoksui sinulta,
se on nyt pesussa.
Töölönlahti ei olekaan niin kaunis,
kuin kuvittelin.
Kasva aikuiseksi. "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti