sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

MUUTTOKUUME

Käytiin Pohjalaisen kanssa perjantaina katsomassa paria asuntoa, olen jo toinen jalka Tampereella.
Molemmat olivat kivoja kyllä, mutta toiseen rakastuin niin syvästi, etten kestä. Tiedän jo mihin tulee mitäkin, mitkä verhot makuuhuoneeseen ja ruokailutilan lampun ja kaikki. Kyllä, luitte oikein: RUOKAILUTILAN. 69 neliöinen kaksio, iso valoisa olohuone, iso valoisa ruokailutila ja iso täydellinen keittiö. Makuuhuone siinä nyt oli "normaalikokoinen", mutta nukkumista vartenhan se on :)
Saatan ehkä olla liiankin innoissani, Pohjalainen ei nimittäin ole vielä sanonut juuta eikä jaata tuosta asunnosta. Eikä me välttämättä edes saada sitä. Tai sitten homma kaatuu takuuvuokraan. Mitä tahansa voi.

Minulla ei ole työpaikkaa sieltä tosin vielä. Otin lopputilin kentältä, tämän kuun viimeinen päivä on myöskin viimeinen työvuoro. Tuntuu muuten aika hyvältä. Vähän pelottaa kyllä. Olen käynyt yhdessä työhaastattelussa, mutta olisi pitänyt pystyä aloittamaan liian aikaisin. ( Olenhan muuten havainnut: asunnon saanti on helpompaa, jos on työpaikka, työpaikka on helpompi saada, jos asuu paikkakunnalla. Pieni kierre. Meitä on onneksi kaksi, toisella on jo tiedossa työ, helpottaa huomattavasti. ) Aika monta hakemusta on kyllä vetämässä, kun vaan joku tajuaisi kutsua minut haastatteluun! AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA.

Kävin eilen auttamassa sissoa muutossa, lupaan pyhästi, että tiskit on tiskattu ja tavarat pakattu muuttopäivän koittaessa. (Mutta toisaalta, niiden muutto tuli ihan tosi lyhyellä varoajalla.)

Edittiä pari tuntia myöhemmin:
Olen toki hakemassa Tampereen yliopistoon kuvajournalismin linjalle. Muistinhan äsken täyttää myös hakulomakkeen, viimeinen päivä olisi ollut tiistaina.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Haasteita.

Lancasterin vahvistus haastoi kertomaan seitsemän faktaa itsestäni.

Apua, olen niin herkästi asioitani jakava, että seitsemän uutta asiaa voi olla hankalaa, yritetään.

1. Taidealalle päätyminen on ollut itsestäänselvää aina, toisella luokalla olen kirjoittanut omaan ystävänkirjaani toiveammatikseni "taiteilia".

2. Pidän varpaankynteni punaisina ympäri vuoden.

3. En syö tai juo juuri mitään hapanta, esimerkiksi greipin syöminen on lähes fyysinen mahdottomuus, puistatusreaktio on välitön. Kuitenkin karpalo melkein kaikissa muodoissaan on suurta herkkuani.

4. En ollut lapsena allerginen millekään, olin suorastaan kateellinen mm. silloisen parhaan ystäväni laktoosi-intoleranssista.(Niin kateellinen, että valehtelin kouluterveydenhoitajalle ensimmäisellä luokalla olevani allerginen mustapippurille, oireena varpaanvälien kutiaminen.) Nykyään lista pannassa olevista asioista on todella pitkä, hiusvärikemikaaleista timoteihin ja pähkinöihin.

5. Uskon mansikkajäätelön olevan ratkaisu lähes kaikkeen. Ensisijaisesti Aino Metsämansikan, mutta hätätilanteessa(tai henkilökohtaisen laman iskiessä) myös muut merkit käyvät.

6. Kotoani löytyvät IKEA-asiat on laskettavissa yhden käden sormilla(kaksi pöytälamppua, lasipurkkeja pavuille, sukka-mustekala ja lävikkö), uskon mielummin kokopuuhun ja kestävyyteen.

7. Saatan viettää tuntikausia valiten vaatteita ja laittaen hiuksia ja naamaa, vain riisuakseni, pestäkseni meikit ja mennäkseni nukkumaan.


Haaste pitäisi kierrättää tosi monelle(mitä, viidelletoista), mutta tyydyn näihin:

Inspiroiva ja ihana Pippariina
Ihana Jesse
Maailman coolein bussikuski
Selvityjä
ja laiskasti, mutta ihasti blogaava rakas Mia