Juurrun pian kiinni mattooni.
Patti Smith, puoli litraa vahvaa kahvia ja melankolia.
Tai ei melankolia. Ehkä enemmän pelko.
Kuka minä olen? Ja kuka minä olen tänään?

Suoritin suursiivouksen torstaina, se tosin jäi hivenen kesken. Mistä energia päätökseen?

Olisi niin paljon sanottavaa, kerrottavaa, anteeksipyydettävää.
Entä jos en osaakaan enää?