Mikä kuumuus.
Tämähän ei sinänsä ole yllätys, enkä mitenkään ole yksin tämän kanssa. Tiedän.
Meillä oli eilen kassan takana 33,5 astetta. Tänään luultavasti enemmän. Kahdeksan tuntia ilman tauottajaa. Jes. Kiitos. Mahtavaa.
Jos olen vielä huomenna hengissä, ihmettelen suuresti.
Pyöräytinhän tuossa juuri erinomaisen kesäisen sosekeiton. Sitten kun vielä menisi ruoka alas.
Periaatteessa tiedän, että pitäisi syödä, mutta tämä kuumuus. Ja nämä reidet ja käsivarret. Hullu lienen, mutta kohta hyppään pyörän selkään. En tosin aja kentälle asti, nestehukka olisi melko välitön. Tosin, 7,3 kilometriä vain. Tikkurilaan on kuitenkin puolet tuosta jo. Jos siis sittenkin. Kypärä tosin ei mene päähän näiden takkujen kanssa.
Nyt tuli kriisi :-----------D
Kriiseistä mieleeni tulikin. Kovasti näyttää siltä, että villi sinkkuvuosi kesti reilun kolme kuukautta. Minut saadaan nauramaan ja tuntemaan itseni ihanaksi ja kauniiksi ja hyväksi ihmiseksi. Fiilis = erinomainen. Ei siis kriisi. Vähän kriiseilin. Imperfekti.
Ensi viikolla Riika. Ja äiti. Rakas äiti.
Kesämusiikkia.
Kuulostipa harvinaisen tutulta tuo sinkku"vuosi". Itse ajattelin neljän vuoden seurustelun jäljiltä että jumalauta, ikinä en enää seurustele. Sinkkuilen vaan. Ei tarvi olla tilivelvollinen kenellekkään.
VastaaPoistaNo hitto, ei siinä tosiaan menny kuin se neljä kuukautta kun jotain maailman parasta ilmeistyi kuvioihin. Ja tässä mennään jo toista vuotta.
Ota ilo irti siis :D